Odotusajan ja vauvaperheiden tukeen panostaminen kannattaa sekä inhimillisesti että taloudellisesti

Eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmä:

Odotus- ja vauva-aika vaikuttavat merkittävästi lapsen kasvuun ja kehitykseen, aina aikuisuuteen saakka. Perheille tulee tarjota apua matalan kynnyksen palveluista aina ympärivuorokautiseen intensiiviseen tukeen saakka. Odotus- ja vauvavaiheen tukeminen kannattaa ja siitä hyötyvät myös korkean riskin perheet. Perheiden hyvinvoinnin turvaamisella varhaisvuosina huolehditaan siitä, että YK:n lapsen oikeudet toteutuvat: Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun. Jokaisella lapsella tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä, pysyä terveenä ja kouluttautua.

Vauvan tuhat ensimmäistä päivää, hedelmöityksestä lähtien, on yksilönkehitystä muovaava tärkeä elämänvaihe. Aivojen kehitys on ensimmäisinä elinvuosina nopeampaa kuin koskaan myöhemmin. Vanhempien raskaus- ja vauva-ajan psyykkiset ja fyysiset ongelmat voivat häiritä tätä kehitystä. Vauvan tärkein kehitysympäristö on vuorovaikutus vanhempien ja muiden hoivaajien kanssa. Vauvavaiheen kehitys ja olosuhteet vaikuttavat laajasti yksilön myöhempään fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, sosiaalisiin taitoihin ja toimintakykyyn sekä tätä kautta yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Tällä taas on merkitystä yksilön sosiaalisen toimeentulon, koulutuksen, työllistymisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja etuuksien tarpeen kannalta.

Odotus- ja vauva-aikana kaikki perheet tarvitsevat tukea. Usein riittää neuvolan ja oman lähiverkoston tuki. Neuvolapalveluiden resursoinnista tulee huolehtia nykyistä paremmin ja säilyttää ne lähipalveluina. Neuvolatoiminnan tuloksellisuus perustuu asiakassuhteen jatkuvuuteen ja siihen, että tuttu terveydenhoitaja työskentelee perheen kanssa sekä äitiys- että lastenneuvolassa.

Joskus tarvitaan myös muuta tukea. Tarve voi liittyä esimerkiksi vanhemman odotusajan tai vauvavaiheen psyykkiseen kuormittuneisuuteen tai vauvan syömiseen, uneen tai itkuisuuteen. Tällöin voi riittää neuvonta esimerkiksi puhelimitse tai chatin kautta. Aiemmat lapsettomuuskokemukset, vaikea raskaus tai vaikea synnytys voivat johtaa tarpeeseen saada käsitellä asioitaan ammattilaisen kanssa. Kuormittavuutta voi aiheuttaa myös taloudelliset huolet, parisuhteen ongelmat, lähiverkoston puute tai oppimisvaikeudet. Isompina haasteina voi olla vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmat, neuropsykiatriset häiriöt, lähisuhdeväkivalta tai psyykkiset traumat. Haasteista voi seurata voimakasta stressiä ja kuormitusta, joka vaikeuttaa keskittymistä vauvan tarpeisiin. Perheen pulmien lisääntyessä tarvitaan ennalta suunniteltua, pitkäkestoista ja tehokasta sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteisesti tarjoamaa tukea. Toisistaan irrallaan tarjotut, liian lyhyet interventioyritykset voivat pahimmillaan pahentaa perheiden kuormittuneisuutta. Palveluihin ohjautumisen tulee olla ennalta suunniteltua, nopeaa ja sujuvaa riippumatta siitä, mikä taho toimii palveluihin ohjaajana. Palveluihin hakeutuminen ei saa jäädä pelkästään asiakasperheen vastuulle.

Jos perheellä on kasautuneita ja pitkittyneitä, ylisukupolvisiakin haasteita, tulee avun olla moniammatillista ja riittävän pitkäkestoista, alkaen jo odotusaikana. Tällöin haasteita ei ole mahdollista ratkaista kuukaudessa tai kahdessa. Liian lyhyillä jaksoilla ja ylimitoitetuilla tavoitteilla perhe asetetaan pahimmillaan toistuvien pettymysten äärelle.

Eri toimijoiden, kuten julkisen ja järjestöjen, välinen yhteistyö on tärkeää. Tarvitaan niin sosiaali- kuin terveydenhuollon ammattilaisia. Alueilla on eriarvoisuutta palveluiden suhteen, esim. neuvolapsykologien, terapeuttisen vauvaperhetyön sekä odotus- ja vauvavaiheen psykiatrisen hoidon saatavuudessa on suuria alueellisia eroja. Perhekeskukset luovat rakenteen palveluille ja moniammatilliselle yhteistyölle. Muutos ei synny ilman tietoisia tekoja, vaan vaatii pitkäjänteistä kehittämistä, johtamista ja henkilöstön tukea. Hyvinvointialueita rakennettaessa on huolehdittava, että perhekeskusten tarjoamat palvelut ovat jokaisen perheen käytettävissä alueen jokaisessa kunnassa.

Perheiden tukeminen oikein kohdennettuna ja mitoitettuna on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavaa. Haastavissa oloissa elävien perheiden tukeminen on kansantaloudellisesti kannattavaa: tukea saanut vauva/lapsi voi säästyä mielenterveys-, päihde- ja sosiaalisilta ongelmilta, kouluttautua ja työllistyä todennäköisemmin lapsi, jonka perhe ei ole saanut tukea. Perheiden tukemiseen kannattaa panostaa jo raskausaikana, sillä tuotto on sitä parempi, mitä aikaisemmin se toteutuu

Lisätietoa ja haastattelupyynnöt:

Sofia Virta
Eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmän puheenjohtaja

Kansanedustaja

0505140186

Hanna Sellergren

Asiantuntija

0405430010

Ryhmän asiantuntijatahoja ovat Imetyksen tuki ry, Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun keskusliitto, Suomen Kätilöliitto ry, Väestöliitto/Väestöntutkimuslaitos, Folkhälsan, Vauvamyönteisyyskouluttajat ry, Terveydenhoitajaliitto ry, Psykologiliitto/Varhaisen kehityksen ja perhesuhteiden työryhmä, Fenix Helsinki ry, Äimä ry, Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia ry ja Suomen perinataalimielenterveys ry. Lisäksi ryhmään kuuluvat kansanedustajat Sofia Virta, Hilkka Kemppi, Jaana Pelkonen, Päivi Räsänen, Sofia Vikman, Hanna Sarkkinen, Mirka Soinikoski, Saara Hyrkkö, Terhi Peltokorpi, Mikko Lundén, Mari-Leena Talvitie, Heikki Autto ja Juho Eerola.