Mielenterveyden häiriöt

Työn tueksi

Suomen Perinataalimielenterveys ry:n julkaisemat, kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvat oppaat raskaus- ja vauva ajan masennuksen ja ahdistuneisuuden hoitoon tarjoavat tehokkaita ja käytännönläheisiä keinoja äideille ja heidän läheisilleen, sekä arvokasta tietoa ja työkaluja sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisille, kuten neuvolan terveydenhoitajille, sosiaalityön perhetyöntekijöille ja mielenterveystyöntekijöille. Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) on tehokkaimmiksi tunnettuja perinataaliajan masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden hoitomuotoja. Siihen pohjautuvien menetelmien avulla masennusta ja ahdistuneisuutta voidaan ymmärtää ja siitä voidaan oppia selviytymään.  Riippuen masennuksen tai ahdistuneisuuden tasosta, äiti voi käyttää opasta voi joko itsenäisenä hoitomuotona tai yhdessä terveydenhuollon työntekijän kanssa, osana tuettua omahoitoa.

  • Raskaus- ja vauva-ajan masennus ja siitä selviytyminen: Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuva opas äideille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Tutustu oppaaseen
  • Raskaus- ja vauva-ajan ahdistuneisuus ja sen kanssa selviytyminen: Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuva opas äideille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Tutustu oppaaseen

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry auttaa raskausajan masennusta tai synnytyksen jälkeistä masennusta sairastavia ja vauva-ajan psykoosin kokeneita äitejä ja tarjoaa tietoa ja materiaaleja myös ammattilaisten käyttöön. Tutustu yhdistykseen täältä.

Suomen Trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry tuottaa ja jakaa tietoa psyykkisestä traumatisoitumisesta ja dissosiaatiosta sekä kehittää erilaisia vertaistukimenetelmiä. Tutustu yhdistyksen toimintaan täältä.

Mielenterveys Puheeksi -oppaassa opit tunnistamaan, millaiset oireet liittyvät erilaisiin mielenterveyden häiriöihin ja kriiseihin, millaista ensiapua niihin voi tarjota läheisenä tai tukihenkilönä ja miten ohjata​ toinen ihminen asianmukaisen avun piiriin. Tutustu oppaaseen täältä.

Artikkeleita

Raskausajan ja synnytyksen jälkeisen masennuksen ja ahdistuneisuuden varhaista hoitoa tulee tehostaa. Pietikäinen, J., Hakulinen, T., & Holopainen, A (2020). Avaa julkaisu  

Suomeen tarvitaan perinataalipsykiatriaa. Pietikäinen J, Taka-Eilola T, Paunio T (2019). Avaa julkaisu 

Synnytyksenjälkeinen masennus. Sarkkinen, M. & Juutilainen, K. Avaa julkaisu. Kirjassa: Masennus, toim. Heiskanen, T., Huttunen, M.O. & Tuulari, J. Duodecim. S. 337-353. (2017).

Psyykkisesti sairastuneen äidin ja vauvan yhteinen hoito laiminlyöty.Friberg, L., Hertzberg, T., Mäkelä, S. (2011). Avaa julkaisu 

Synnytyksen jälkeinen psykoosi. Eerola, Kaija (2000). Avaa julkaisu 

Synnytyksen jälkeinen masennus. Hertzberg, T (2000). Avaa julkaisu  

Opinnäytetöitä

Synnytyksen jälkeinen masennus : sisällöntuotto digihoitopolkuun. Rautiainen, Nita; Lahti, Miia (2022). Avaa julkaisu

Koulutusmalli raskaudenaikaisen masennuksen ja ahdistuksen tunnistamisesta, puheeksi ottamisesta ja hoitamisesta äitiysneuvolassa.  Mettälä, Tiina; Laaksonen, Anna (2020) Avaa julkaisu 

Synnytyksen jälkeisen masennuksen riskitekijät : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Laitinen, Minttu (2020). Avaa julkaisu

Lapsivuodepsykoosi: Opas tunnistamiseen henkilökunnalle. Mannila, Anni; Moilanen, Leea; Turunen Kaisu (2019). Avaa julkaisu 

Äitien selviytymiskeinot lapsivuodepsykoosin kohdatessa : Opas äideille lapsivuodepsykoosista selviytymisesta. Svanberg-Karhu, Marja-Leena (2018). Avaa julkaisu⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

Mielenterveyshäiriöiden huomiointi lapsivuodeajalla : kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kuronen, Miriam; Leino, Ilona (2018). Avaa julkaisu

Synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen : Kirjallisen oppaan laatiminen vanhemmille. Jokirinta, Saija; Muilu, Hanna (2015). Avaa julkaisu

Väitöskirjat ja tutkielmat

Reproductive Health among Finnish Women with Schizophrenia or Schizoaffective Disorder. Simoila, Laura (2019). Avaa julkaisu  

Tutkimuksia

Voimaperheet – digitaaliset ohjelmat lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukena on Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tutkimuskokonaisuus, jossa kehitetään ja tutkitaan varhaisia matalan kynnyksen etähoito-ohjelmia sekä eri väestöryhmille kohdennettuja, mielenterveyttä edistäviä ohjelmia. Lue lisää täältä.

Yhdessä vahvaksi: Raskaudenaikaisen masennuksen hoito. Turun yliopiston Yhdessä vahvaksi-tutkimuksessa kehitetään digitaalisessa hoitoympäristössä toteutettavaa raskaudenaikaisen masennuksen hoitoa ja tutkitaan sen vaikuttavuutta. Lisäksi selvitetään oireiden yleisyyttä. Tutkimuksesta saatavaa tietoa on tarkoitus käyttää raskaudenaikaisen masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittämisessä. Lue lisää täältä.