Imetysaversio - imetystilanteisiin liittyvä ahdistus on tavallinen, mutta tuntematon vaiva

Imetysaversio (BAR, Breastfeeding Aversion Response) on imetykseen liittyvä, epämieluisena kokemuksena aistittava ilmiö. Imetysaversiolle tyypillisiä ovat hankala olo, epämiellyttävät ajatukset ja/tai fyysiset tuntemukset, joita imetystilanteet aiheuttavat. Imetysaversion aiheuttajaa ei tunneta, vaikka kyseessä on melko tavallinen ilmiö. Jopa useampi kuin joka viides imettävä vanhempi tunnistaa kokeneensa imetysaversiota.

Imetysaversio voi tuntua ahdistuksen tai ärtymyksen tunteina tai inhona imetystä tai lasta kohtaan. Osa kokee kylmiä väreitä tai ihon pistelyä. Aversioon voi liittyä myös ahdistavia pakkoajatuksia ja voimakas halu saada lapsi pois rinnalta. Aversiotuntemukset rajoittuvat imetystilanteisiin, mutta kestävät koko imetyskerran ajan, toisin kuin herumisen käynnistymiseen rajoittuva mutta muutoin samankaltainen ilmiö D-mer (Dysphoric Milk Ejection).

Imetysaversio koetaan erityisen ahdistavaksi siksi, että sen esiintyminen ei liity siihen, että vanhempi haluaisi lopettaa imetyksen. Päinvastoin aversiota kokevat ovat usein sitoutuneita imetykseen ja näkevät sen tärkeyden lapselleen. Omien ajatusten kanssa ristiriidassa olevat aversiotuntemukset saattavat herättää voimakasta syyllisyyttä ja häpeää.

Imetysaversiosta kärsivät muita useammin raskausaikana tai kahta lasta tandemina imettävät sekä taaperoa tai isompaa lasta imettävät vanhemmat. Siksi on arveltu, että imetysaversio on eräänlainen reaktio vanhemmuuden kuormitukseen. Elämänvaiheessa, jossa vanhempi on fyysisesti ja henkisesti hyvin sidoksissa pieneen lapseen, imetysaversio saattaa muistuttaa tarpeesta omaan tilaan ja aikaan. Myös hormonaalisilla tekijöillä voi olla yhteys imetysaversion kokemiseen. Raskauteen, synnytykseen ja imetykseen liittyvien hormonaalisten vaikutusten lisäksi osa kärsii oireesta erityisesti ovulaation tai kuukautisten aikana.

Imetysaversiosta kärsivän kohtaamisessa on tärkeää ilmiön normalisointi. Vanhemman on huojentavaa kuulla, ettei imetysaversiotuntemuksilla ole yhteyttä hänen todellisiin ajatuksiinsa tai toiveisiinsa imetyksestä, eikä hän ole niitä itse aiheuttanut. Imetysaversiota voi helpottaa, jos kiinnittää imetystilanteiden ajaksi huomion muualle, vaikkapa jutteluun, mieluisan viihteen katseluun tai musiikin kuunteluun. Vanhemman kanssa voi keskustella, miten hän ehtii huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, nukkumisesta, syömisistä. Olisiko arkeen mahdollista järjestää hieman enemmän aikaa itselle?

Vauvaikäistä vanhemman lapsen imetyksiä on myös hyvä rajata, mikäli rinnalla käymisen määrä tuntuu vanhemmasta vaativalta. Vanhempi voi kuitenkin tarvita konkreettisia ohjeita imetyksen äidintahdistamiseen ja asiasta eri mieltä olevan taaperon tukemiseen. Taaperon kanssa imetyskertojen vähentämisestä voi jo ikätasoisesti keskustella ja tarjota muuta kivaa tekemistä yhdessä.

Vaikka useimmat imetykseen liittyvät haasteet eivät ole virallisia lääketieteellisiä diagnooseja eikä imetysaversio ole vaiva, jonka voisi ratkaista jollain tietyllä keinolla tai lääkkeellä, ilmiön ymmärtäminen lievittää aversiosta johtuvaa ahdistusta. Siksi myös vertaistuesta voi olla paljon hyötyä. Imetyksen vertaistuen kanavissa voi vaihtaa ajatuksia muiden saman kokeneiden vanhempien kanssa tai pyytää tukea koulutetulta vertaistukijalta.

Niina Pöyhönen
TtM, imetyskouluttaja, kätilö

Asiantuntija, Imetyksen tuki ry

Kirjoittaja on väitöskirjatutkija, jonka tutkimusaiheita ovat pitkäkestoinen imetys sekä terveydenhuollon ammattilaisten imetysohjausosaamisen arviointi ja kehittäminen.

Lähteitä:

Middleton, C., Lee, E. & McFadden, A. Negative emotional experiences of breastfeeding and the milk ejection reflex: a scoping review. Int Breastfeed J 20, 13 (2025). https://doi.org/10.1186/s13006-024-00692-3

Morns, M. A., Burns, E., McIntyre, E., & Steel, A. E. (2023). The prevalence of breastfeeding aversion response in Australia: A national cross-sectional survey. Maternal & Child Nutrition, 19, e13536. https://doi.org/10.1111/mcn.13536