Suomi tulee jälkijunassa raskaus- ja vauva-ajan mielenterveysongelmien hoidossa

17.06.2021

Mielenterveyshäiriöitä esiintyy noin viidenneksellä raskaana olevista tai vastasynnyttäneistä äideistä. Hoitamattomina mielenterveyshäiriöt pitkittyvät, vaikuttavat lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen sekä pahimmillaan lisäävät vauvan vahingoittamisen ja vanhemman itsemurhan riskiä. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että panostamalla varhain mielenterveyden hoitoon voidaan ennaltaehkäistä vakavia seurauksia. Siitä huolimatta raskaus- ja vauva-ajan mielenterveyshäiriöiden hoito Suomessa on pirstaloitunutta ja äideillä on vaikeuksia saada tarvittavaa apua ongelmien ilmaantuessa.

Raskausaika ja vanhemmuus mullistavat aikuisen elämää ja voivat altistaa mielenterveyshäiriöiden ilmenemiselle. Vanhemman mielenterveyshäiriöillä on todettu olevan vaikutusta lapsen elämänkulkuun ja sairastavuuteen. Perinataaliaika, johon sisältyy sekä raskaus että synnytyksen jälkeinen aika, on erityinen ajanjakso, jolloin vanhemman hyvinvointi on erityisen tärkeää lapsen kehityksen kannalta. Tutkimuksissa perinataaliajan mielenterveyshäiriöiden on todettu olevan yhteydessä synnytyskomplikaatioihin, lapsen käytöksen ja oppimisen pulmiin sekä myöhempiin mielenterveydenhäiriöihin. Hoitamattomat vakavat mielenterveyshäiriöt muodostavat merkittävän riskin vanhemman itsetuhoisille teoille sekä lapsen vahingoittamiselle. Itsemurhat ovat länsimaissa yleisin äitikuolleisuuden syy, myös Suomessa.

Perinataaliajan mielenterveyshäiriöistä tunnetuin on synnytyksen jälkeinen masennus, jota esiintyy noin 15 prosentilla synnyttäneistä. Kuitenkin perinataaliaikaan liittyvät ahdistuneisuushäiriöt ovat yhtä yleisiä. Synnytyksen jälkeen riski sairaalahoitoa vaativaan psykiatriseen sairauteen on 22-kertainen verrattuna raskautta edeltävään aikaan. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista viidesosalla sairaus pahenee synnytyksen jälkeisenä aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen FinLapset-kyselytutkimuksen mukaan suuri osa vanhemmista tarvitsee ammattilaisten tukea vanhemmuuteen, mielialaoireisiin, jaksamiseen, parisuhteeseen, vuorovaikutukseen ja vauvan itkuisuuteen. Raportin mukaan jaksamisen, mielialaoireiden ja parisuhdeongelmien vuoksi ammattilaisten tukea tarvitsevista vanhemmista joka kymmenes jättää tuen tarpeen ilmaisematta ja viidesosa ei saa tarvitsemaansa apua. Äimä ry:n tietojen mukaan kolmannes psyykkisesti sairastuneista äideistä ei koe saaneensa tarvitsemaansa hoitoa.

Raskaudenaikaisten ja synnytyksen jälkeisten mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen, diagnosointi ja hoito vaativat erityistä, moniammatillista osaamista ja sovittuja hoitokäytäntöjä, sillä perinataaliaikana hoidontarve on aina kiireellinen. Monissa maissa on määrätietoisesti kehitetty perinataalipsykiatrisia hoitojärjestelmiä raskaus- ja vauva-ajan mielenterveyshäiriöiden hoitoon. Tämän osaamisalan tehtäviin kuuluu vanhempien perinataaliajan mielenterveyden hoito sekä lapsen ja vanhemman välisen varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Tehokkaan perinataalipsykiatrisen hoitojärjestelmän on arvioitu säästävän pitkällä tähtäimellä viisinkertaisen summan siihen satsattaviin kustannuksiin nähden.

Suomessa on tunnistettu tarve perinataalipsykiatrian osaamisalan ja hoitojärjestelmän kehittämiseen. Meillä neuvolajärjestelmä mahdollistaa ongelmien varhaisen tunnistamisen ja tavoittaa lähes kaikki lasta odottavat ja lapsen saaneet perheet. Sen rinnalle tarvitaan vielä nopeaan reagointiin kykenevä hoitojärjestelmä, jossa yhdistyvät perinataalimielenterveyden erityisosaaminen, perustasolla tarjottavat psykoterapeuttiset hoidot sekä vaativan tason perinataalipsykiatriset hoito- ja koulutusyksiköt. Perinataalimielenterveyden osaamista on vahvistettava terveydenhuollon kaikilla tasoilla. Hoitojärjestelmän ja palveluketjujen kehittäminen tulisi varmistaa tulevissa sote-rakenteissa.

Tavoitteen edistämiseksi Suomeen on perustettu Suomen Perinataalimielenterveys ry. Yhdistys järjestää 21.-22.6.2021 yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ensimmäisen perinataalimielenterveyden konferenssin, The First Finnish Perinatal Mental Health Conference. Pääpuhujina esiintyvät Alain Gregoire ja Susan Pawlby, jotka ovat toimineet kansainvälisesti merkittävinä perinataalipsykiatrian kehittäjinä. Toisena konferenssipäivänä järjestetään alalla toimivien kliinisten erikoisalojen edustajien sekä huippututkijoiden keskeinen pyöreänpöydänkeskustelu raskaus- ja vauva-ajan mielenterveyden hoidon tehostamisen mahdollisuuksista Suomessa. Keskusteluun osallistuvat Dr Alain Gregoire (World Maternal Mental Health Alliance), Kaija Puura (lastenpsykiatrian professori, Tampereen yliopisto, puheenjohtaja WAIMH), Andre Sourander (lastenpsykiatrian professori, Turun yliopisto, Voimaperheet), Petra Kouvonen (Itla), Riitta Särkelä (Pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto), Katriina Bildjusckin (puheenjohtaja, Kätilöliitto) Johanna Wartio (hallituksen puheenjohtaja, Äimä) Riikka Korja (apulaisprofessori psykologia, FinnBrain), Erkki Isometsä (Psykiatrian professori, Helsingin yliopisto; puheenjohtaja, Suomen Psykiatriyhdistys), Johanna Pietikäinen (LT, psykiatrian erikoislääkäri; varapuheenjohtaja, Suomen Perinataalimielenterveys ry), Tuovi Hakulinen (TtT, tutkimuspäällikkö, THL) ja Oili Junttila (Suomen Yleislääkärit GPF ry).

https://www2.helsinki.fi/en/conferences/perinatal-mental-health-conference

Lisätietoja

Tiina Taka-Eilola, LT, Suomen Perinataalimielenterveys ry, puheenjohtaja

p. 0414364184 puheenjohtaja@perinataalimielenterveys.fi

Johanna Pietikäinen, LT, psykiatrian erikoislääkäri, Suomen Perinataalimielenterveys ry, varapuheenjohtaja johanna.t.pietikainen@helsinki.fi https://www.perinataalimielenterveys.fi/

23.06.2021Uutta koulutusmateriaalia
17.06.2021Suomi tulee jälkijunassa raskaus- ja vauva-ajan mielenterveysongelmien hoidossa
13.05.2021Yhdistyksen asiakirjoja lisätty jäsenalueelle
06.05.2021Koulutuskalenteri julkaistu
13.04.2021The First Finnish Perinatal Mental Health Conference 21.-22.6.2021 - Abstraktien jättöaikaa jatkettu
28.02.2021Uusi blogiteksti Sirpa Ernvallilta
05.02.2021Yhdistyksen vuosikokous
28.01.2021Uusi blogiteksti Heidi Jussilalta
28.01.2021Materiaalia lisätty
15.12.2020Traumatisoitumisen kirjo raskaus- ja vauva-ajalla

Siirry arkistoon »