Synnytysresurssit ja hoidon jatkuvuus on laitettava kuntoon hyvinvointialueilla

Share |

Perjantai 21.1.2022 - Eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmä


Synnytys ja lapsen syntymä ovat ainutkertaisia tapahtumia elämässä. Ne ovat merkittäviä tapahtumia koko perheen fyysisen ja psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ja niillä on myös pitkäkestoisia terveysvaikutuksia. Jotta Suomessa olisi edelleen turvallista odottaa lasta ja synnyttää, ja jotta Suomen äitiyshuolto olisi edelleen maailman huippuluokkaa, tulee hyvinvointialueilla panostaa raskaana olevien, synnyttävien ja synnyttäneiden naisten ja perheiden palveluihin ja niiden yhdenvertaiseen saatavuuteen, hoidon jatkuvuuteen sekä asianmukaiseen resursointiin.   

Turvallinen ja laadukas hoito edellyttää riittäviä resursseja raskaana olevien, synnyttäjien ja synnyttäneiden perheiden hoitoon, jotta perheiden yksilölliset palvelun- ja hoidontarpeet pystytään kohtamaan oikea-aikaisesti ja -paikkaisesti, hoidon jatkuvuus sekä kielelliset oikeudet huomioiden. Asiakas- ja perhelähtöisyys edellyttävät terveydenhuollon ammattilaisilta aikaa kohtaamiseen ja läsnäoloon. Yksilöllisiä tarpeita ja toiveita kunnioittavalla kohtaamisella ja hoidolla on mahdollista tukea perheen psyykkistä hyvinvointia. Tähän kuuluu myös toisen vanhemman tarpeiden huomioiminen. 

Laadukasta tutkittuun tietoon perustuvaa synnytys- ja perhevalmennusta tulee olla saatavilla kaikille odottaville perheille kaikkialla Suomessa. Synnytysvalmennusta tulisi järjestää ensisynnyttäjä perheiden lisäksi tarpeen mukaan myös uudelleen synnyttäjille. Valmennusta kuten muitakin palveluita järjestettäessä on huomioitava kielelliset oikeudet. 

Synnytyspelko voi häiritä valmistautumista synnytykseen ja vanhemmuuteen. Lisäksi se voi altistaa traumatisoitumiselle synnytyksessä, synnytyksen jälkeiselle masennukselle ja ongelmille varhaisessa vuorovaikutuksessa. Synnytyspelko tulee tunnistaa ja hoitaa. Sen hoidolle tulee olla yhtenäinen hoitomalli ja hoitopolun tulee olla suunniteltu ja selkeä sekä yhteistyön ja tiedonsiirron neuvolan ja sairaalan välillä sujuvaa. 

Synnytyskokemuksella tiedetään olevan vaikutusta imetyksen käynnistymiseen ja varhaiseen vuorovaikutukseen, vanhemmuuteen ja parisuhteeseen. Se voi vaikuttaa myös tuleviin raskauksiin jopa niin, että uutta raskautta ei edes haluta suunnitella. Synnytyskokemukseen vaikuttaa synnytyksen aikana saatu tuki. Jatkuvalla synnytyksen aikaisella tuella on todettu olevan vaikutusta muun muassa turvallisuuden tunteeseen, synnytyksen fysiologiseen etenemiseen ja kivunlievityksen tarpeeseen. Jatkuvan tuen tiedetään vähentävän lääkkeellisen kivunlievityksen tarvetta ja toimenpiteitä, jotka puolestaan vähentävät kustannuksia. Tuella on merkitystä synnyttäjän tiedon saantiin synnytyksen kulusta, hallinnan tunteeseen ja omaan hoitoonsa liittyvään päätöksentekoon. Näin ollen kätilöillä tulee olla mahdollista antaa synnyttäjän toiveiden ja tarpeiden sekä hoidon vaatimaa läsnäoloa ja tukea, jota myös toinen vanhempi tai tukihenkilö tarvitsevat. Vanhemmille tulee tarjota mahdollisuus keskustella ja käsitellä synnytyskokemusta sekä sairaalassa että neuvolassa. Synnytyksessä traumatisoituneet vanhemmat tulee tunnistaa ja ohjata asianmukaisen tuen piiriin. Kätilöillä ja terveydenhoitajilla tulee olla tähän riittävästi aikaa, heidän osaamistaan tulee vahvistaa ja perheille tarjottavien palveluiden ja tukimuotojen tulee olla tiedossa myös ammattilaisilla. 

Terveyden edistäminen on kustannuksiltaan edullisempaa verrattuna sairauksien hoitoon. Ennaltaehkäisevän työn ja synnytysten hoidon laatumittareita olisi syytä kehittää, jotta hoitaminen olisi jatkossakin laadukasta ja näyttöön perustuvaa. Riittävät resurssit mahdollistavat hoidon ja hoitotyön kehittämisen ja näyttöön perustuvien toimintatapojen käyttöönoton. Hyvinvointialueilla on nyt mahdollisuus lähteä kehittämään uudenlaisia, moniammatillisia ja perhelähtöisiä palveluita. Digitaaliset ratkaisut voivat osaltaan täydentää palveluita ja hoitoa. Kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten ammattitaitoa ja osaamista tulee hyödyntää laajasti ja monipuolisesti hyvinvointialueilla. Myös yhteistyötä kolmannen sektorin ja vapaaehtoisten kanssa tulee vahvistaa. Palveluiden kehittämiseen on tarpeen ottaa myös perheet mukaan. Osaavalla johtamisella on merkitystä terveydenhuollon ammattilaisten potentiaalin hyödyntämisessä ja palveluiden kehittämisessä. Panostamalla terveydenhuollon ammattilaisiin vaikutetaan samalla heidän hoitamiensa perheiden terveyteen ja hyvinvointiin, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia yhteiskunnassa. 

Eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmän asiantuntijatahoina toimivat Imetyksen tuki ry, Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun keskusliitto, Suomen Kätilöliitto ry, Väestöliitto/Väestöntutkimuslaitos, Folkhälsan, Vauvamyönteisyyskouluttajat ry, Terveydenhoitajaliitto ry, Psykologiliitto/Varhaisen kehityksen ja perhesuhteiden työryhmä, Fenix Helsinki ry, Äimä ry, Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia ry sekä Suomen perinataalimielenterveys ry. Kansanedustajista mukana ovat Sofia Virta (puheenjohtaja), Hilkka Kemppi (varapuheenjohtaja), Jaana Pelkonen, Päivi Räsänen, Sofia Vikman, Hanna Sarkkinen, Mirka Soinikoski, Saara Hyrkkö, Mikko Lundén, Mari-Leena Talvitie, Heikki Autto ja Juho Eerola.

 


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini