Suojaa, hoivaa ja hyvää hoitoa: Raskaus- ja vauva-ajan mielenterveyden tukeminen on moniammatillista työtä

Torstai 28.1.2021 klo 0:25 - Heidi Jussila

Lapsen suotuisan kasvun ja kehityksen keskeisinä edellytyksinä voidaan pitää lapsen suojaamista lapsuusiän kielteisiltä kokemuksilta sekä lapsen tarpeisiin vastaavan hoivan ja riittävän huolenpidon turvaamista (1) . Lapsuudessa saadun hoivan ja huolenpidon hyödyt näkyvät koko elämän ajan yksilön terveydessä, koetussa hyvinvoinnissa, kyvyssä oppia ja ansaita elantonsa (1) . Siirtymä vanhemmuuteen ja suhde syntymättömään lapseen alkavat jo raskausaikana (2,3) . Suhde vauvaan voi toimia lasta suojaavalla tavalla jo raskausaikana; voimakkaamman raskaudenaikaisen kiintymyksen on todettu liittyvän äidin suotuisampiin terveystottumuksiin raskauden aikana (4-6) , erityisesti heikommassa asemassa olevien äitien lasten parempaan terveyteen syntymähetkellä (7) sekä lapsen suotuisampaan kehitykseen varhaislapsuudessa (8) . Odottavan äidin vauvaan liittyvien ajatusten, mielikuvien ja raskaudenaikaisen vauvaa kohtaa tunteman kiintymyksen on todettu ennustavan vauvan syntymän jälkeen äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen laatua (3) .

“The most fundamental promotive experiences in the early life come from nurturing care and protection received from parents, family, and community, which have lifelong benefits including improved health and wellbeing, and increased ability to learn and earn.”Britto et al. Lancet 2017; 389: 91–102

Lapsuusiän kielteisten kokemuksien kasaantumien voi vaikuttaa heikentävästi yksilön terveyteen ja hyvinvointiin, koko elämän mittaisesti (9-11) . Yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta tärkeää on tiedostaa, että 1) varhaiset kielteiset kokemukset vaikuttavat yksilön terveyteen, ja vaikutukset terveyteen ovat pitkäaikaisia, 2) lapsen terve kehitys edellyttää sitä, että lasta ja erityisesti hänen keskushermostonsa kehitystä suojataan haitallisen stressin vaikutuksilta, 3) läpimurtojen saavuttaminen kielteisiä lapsuudenaikaisia kokemuksia kohdanneiden lasten tukemisessa edellyttää, että lapsesta huolehtivia aikuisia tuetaan, 4) haavoittuvassa asemassa olevien perheiden vastoinkäymisten voittamiseksi tarvitaan varhaisia interventioita, erityisesti raskausaikaan ja lapsen ensimmäisen kolmen ikävuoden ajanjaksoon (12) . Varhaisen psykososiaalisen tuen ja hoidon tarjoaminen erityisesti perheille, joiden tilanteeseen liittyy kuormitustekijöitä tai päihde- ja mielenterveyshäiriöitä, edellyttää usein pitkäjänteistä ja systemaattista moniammatillista ja sektoreiden rajat ylittävää työtä ja erilaisten interventioiden yhdistämistä (1,12,13) . Perinataaliaikana tehtävä mielenterveystyö edellyttää erilaisten psykososiaalisen tuen ja hoidon muotojen integroimista; vanhemmuuden ja vanhempien psykososiaalisen tilanteen tukemista sekä vanhempien mielenterveyshäiriöiden hyvää hoitoa. Odottavan äidin psyykkisen voinnin paraneminen raskaudenaikana toteutetun hoidon myötä näkyy lapsen tilanteessa suotuisasti (15). Toimivaa vanhemmuutta ja vanhempien mielenterveyttä edistävät tukimuodot on arvioitu erityisen keskeisiksi, kun tavoitteena on lapsen kehityksen edistäminen tai vastoinkäymisten keskellä kasvavan lapsen resilienssin rakentaminen (1,14) . Lapsen näkökulmasta riittävän vanhemmuuden sekä sen suoman suojan ja hoivan rakentaminen alkavat jo raskausaikana, mikä on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa lapsen odotusta varjostavat vanhempien kokema kuormitus, päihde- tai mielenterveyshäiriöt (1,2,16) .

“At this point in time, the design and successful implementation of more effective models of health promotion and disease prevention for children experiencing significant adversity will require more than advocacy for increased funding. It will require a deep investment in the development, testing, continuous improvement, and broad replication of innovative models of cross-disciplinary policy and programmatic interventions that are guided by scientific knowledge and led by practitioners in the medical, educational, and social services worlds who are truly ready to work together (and to train the next generation of practitioners) in new ways.” Shonkoff et al., Pediatrics 2012; 129(1), e232-e246

“Studies from across the globe,… have demonstrated that including elements of nurturing care in interventions significantly improves childhood development and even later adult outcomes. The interplay between the elements of nurturing care, the timing of experiences, and complexity of risks requires action beyond single sector interventions…. The findings support the application of

coordination or combining of interventions, within packages, to reduce exposure to multiple risk factors.” Britto et al. Lancet 2017; 389: 91–102

Mikäli lapsi ei voi saavuttaa koko kehityksellistä potentiaaliaan hänen elämässään mahdollisesti jo odotusaikana tai varhaislapsuudessa vaikuttaneiden vastoinkäymisten vuoksi, se ei vahingoita ainoastaan yksilöä, vaan myös koko yhteiskuntaa, jossa elämme (17) . Hyvä alku takaa parhaat edellytykset yksilön kehitykselle ja kasvulle (17) . Jokaisella vanhemmalle on myös turvattava edellytykset olla niin hyvä vanhempi kuin mahdollista, tarvittaessa parhaan mahdollisen psykososiaalisen tuen ja hoidon avulla. Perinataalimielenterveyden tukeminen saattaa ammattilaisia sektorien rajat ylittävästi toimimaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi; perheiden hyvinvoinnin ja lapsen hyvän hoivan vahvistamiseksi sekä lapsuusiän kielteisten kokemusten ennaltaehkäisemiseksi ja niiden vaikutusten vähentämiseksi jo raskausajasta lähtien. Työtä tehdään yhdessä ja suurella sydämellä, lämmöllä, rohkeudella ja asiantuntemuksella äitien, isien, vauvojen ja koko perheiden rinnalla kulkien, erityisesti silloin, kun on perheellä on hyvin vaikeaa.

”Perhaps the most important message of the Series is the cost of inaction. If the children are unable to fulfil their social and developmental potential, this not only harms their futures, but also the societies in which they live.” Selina Lo, Pamela Das, Richard Horton, The Lancet Early Childhood Development Series 2017;Advancing Early Childhood Development: From Science to Scale

Heidi Jussilla

Psykiatrian erikoislääkäri

Lastenspsykiatrian erikoislääkäri

Päihdelääketieteen erityispätevyys

Väitöskirjatutkija, Turun yliopisto

Asiantuntijalääkäri, Profiam Sosiaalipalvelut Oy

Viitteet:

(1) Britto P, Lye S, Proulx K, Yousafzai A, Matthews S, Vaivada T, et al. Nurturing care: promoting early childhood development. Lancet 2017;389(10064):91-102.

(2) Glover V, Capron L. Prenatal parenting. Curr Opin Psychol 2017 Jun;15:66-70.

(3) Foley S. Great expectations? Do mothers’ and fathers’ prenatal thoughts and feelings about the infant predict parent-infant interaction quality? A meta-analytic review. Developmental Review 2018;48:40-54.

(4) Cannella B, Yarcheski A, Mahon N. Meta-Analyses of Predictors of Health Practices in Pregnant Women. West J Nurs Res 2018;40(3):425-446.

(5) Massey S, Bublitz M, Magee S, Salisbury A, Niaura R, Wakschlag L, et al. Maternal-fetal attachment differentiates patterns of prenatal smoking and exposure. Addict Behav 2015;45:51-56.

(6) Magee SR, Bublitz MH, Orazine C, Brush B, Salisbury A, Niaura R, et al. The relationship between maternal-fetal attachment and cigarette smoking over pregnancy. Matern Child Health J 2014 May;18(4):1017-1022.

(7) Alhusen JL, Gross D, Hayat MJ, Woods AB, Sharps PW. The influence of maternal-fetal attachment and health practices on neonatal outcomes in low-income, urban women. Res Nurs Health 2012 Apr;35(2):112-120.

(8) Branjerdporn G, Meredith P, Strong J, Garcia J. Associations Between Maternal-Foetal Attachment and Infant Developmental Outcomes: A Systematic Review. Matern Child Health J 2017;21(3):540-553.

(9) Hughes K, Bellis MA, Hardcastle KA, Sethi D, Butchart A, Mikton C, et al. The effect of multiple adverse childhood experiences on health: a systematic review and meta-analysis. The Lancet Public Health 2017;2(8):e356-e366.

(10) Brown DW, Anda RF, Tiemeier H, Felitti VJ, Edwards VJ, Croft JB, et al. Adverse childhood experiences and the risk of premature mortality. Am J Prev Med 2009;37(5):389-396.

(11) Felitti VJ, Anda RF, Nordenberg D, Williamson DF, Spitz AM, Edwards V, et al. Relationship of childhood abuse and household dysfunction to many of the leading causes of death in adults: The Adverse Childhood Experiences (ACE) Study. Am J Prev Med 1998;14(4):245-258.

(12) Shonkoff JP. Capitalizing on Advances in Science to Reduce the Health Consequences of Early Childhood Adversity. JAMA pediatrics 2016;170(10):1003-1007.

(13) Shonkoff JP, Garner AS. The lifelong effects of early childhood adversity and toxic stress. Pediatrics / 2012;129(1):e232-e246.

(14) Goodman SH, Cullum KA, Dimidjian S, River LM, Kim CY. Opening windows of opportunities: Evidence for interventions to prevent or treat depression in pregnant women being associated with changes in offspring's developmental trajectories of psychopathology risk. Development and psychopathology 2018;30(3):1179-1196.

(15) Traub F, Boynton Jarrett R. Modifiable Resilience Factors to Childhood Adversity for Clinical Pediatric Practice. Pediatrics 2017;139(5).

(16) Stein A, Pearson RM, Goodman SH, Rapa E, Rahman A, McCallum M, et al. Effects of perinatal mental disorders on the fetus and child. Lancet 2014 Nov 15;384(9956):1800-1819.

(17) Lo S, Das P, Horton R. A good start in life will ens

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: raskaus, vauva, mielenterveys, perinataalimielenterveys, lapsuusiän kielteiset kokemukset, ACE